Pienen yrittäjän raskas taakka

Torstain Hämeen Sanomien alanurkassa oli hyvä juttu Jukka Viitaniemeltä ja kerrankin olen hänen kanssaan samaa mieltä.  Kaikenlaiset uhkakuvat ja yhdenasianliikkeet syyllistävät kuluttajaa ja myös pientä yrittäjää. Aika usein joku polemiikki kohdistuu enemmän pieneen kotimaiseen yrittäjään, kuin siihen varsinaiseen monikansalliseen roistoon.

Omassa työssäni kosmetologina ja yrittäjänä olen aina halunnut tarjota asiakkailleni parasta ja myös eettisesti ja moraaliltaan oikeanlaista palvelua ja tuotetta. Olen jo toistakymmentä vuotta käyttänyt amerikkalaisia tuotteita, nimeltään Dermalogica ja Youngblood. En tee kokeiluja asiakkaillani enkä vaaranna kenenkään terveyttä, tai hyvinvointia  kauneuden ja ulkonäön kustannuksella. Olen pyrkinyt olemaan hyvin valveutunut ekologisesti enkä halua riistää luontoa, enkä ihmistä. Käytän reilun kaupan pumpulia, vaikka se ei ole ihan yhtä laadukasta kun muut. Osa-aikaisena maanviljelijänä en halua tukea puuvillan ryöstöviljelyä. Eläinkokeet ovat olleet menneen talven lumia minun myymäni kosmetiikan kohdalla vuosikymmeniä sitten.

Tästä kaikesta tietoisesta ”korkeasta moraalista” huolimatta vastailen asiakkaiden kysymyksiin pitäisiköhän tätä ja tätä tuotetta boikotoida, kun jenkit tekee kaikenlaista. Boikotti kolahtaa kyllä ihan väärään kohtaan. Minä en käy sotaa Afganistanissa enkä pommittanut aikanaan Jugoslaviaa. Viimeisin juttu koskee eläinkokeita, vaikka kaikki asiakkaani ovat rasitukseen asti kuunnelleet juttujani rakkaista kissoistani. Minä en ainakaan ikinä päästäisi läpi käsieni kosmetiikkaa, joka olisi joskus käyttänyt eläinkokeita. Nyt tällä hetkellä eläinsuojelupalstoilla keskustellaan käyttääkö Dermalogica eläinkokeita, koska se on lähtenyt Kiinan markkinoille. Dermalogica on maailman eniten käytetty erikoiskoulutettujen ammattilaisten kosmetiikkasarja ja totta kai se pyrkii Kiinan markkinoille. Erilaisten järjestöjen juoruissa kulkee juttuja ettei Kiinan markkinoille pääse kosmetiikkaa ellei niitä ole tutkittu eläinkokein. Se olisi tietysti loistava tapa blokata ulos kansainväliset kosmetiikkamerkit ja Kiina käyttäisi, vaan omia tuotteitaan. Toisaalta mitään todistetta en ole siitä nähnyt, että näin todella tapahtuu. Toisaalta EU taas kieltää kosmetiikan eläinkokeet kokonaan ja sellaisia sarjoja ei ole Suomeen tuotu vuosikausiin.

Jos siis näiden hatarien juttujen perusteella aletaan boikotoimaan erilaisia tuotteita, niin boikotti osuu silloin ainoastaan tuotteiden myyjään, joka saattaa olla suomalainen pienyrittäjä. Toisaalta joskus tuntuu, että nämä fanaattisesti yhtä asiaa ajavat ihmiset eivät välitä sitä ketä vahingoitetaan, kunhan se vaan kohdistuu talouselämään.

Tuosta Viitaniemen kertomasta jurtinperkauksessa käytetyssä lapsityövoimasta minullakin on omakohtaista kokemusta. Ainoa työpaikkani ennen yrittäjäksi ryhtymistä oli jurttipelto. Ilmeisesti varsin hyvä kannustin myös yrittäjyyteen. Sen verran paremmassa asemassa jo olin, kuin Viitaniemi, että meillä oli jo kuokassa varret ja enää ei harvennettu perattiin vaan.

 

174 kommenttia artikkeliin “Pienen yrittäjän raskas taakka”
  1. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Symboolinen hatunnosto eettisille periaateillesi!
    Kunnioitan kaltaisiasi, jotka yrittävät säilyttää korkean moraalin myös liiketoiminnassa! Helppoa se ei varmaan ole tässä maailmassa, jossa melkein kaikki mitataan ”kruunuissa ja euroissa”.
    Ymmärrän hyvin tämän lisäävän tuota otsikossasi mainitsemaasi raskasta taakkaa.
    Hyvää menestystä toimellesi! Tapani Silvo

  2. Kiitos, vaan hatunnostosta. En vaan voi työtäni tehdä vastoin omia periaatteitani. Onneksi olen vielä sillä konstilla selvinnyt ja se on kantanut pidemmälle, kuin monet ”vippaskonstit”.
    Siksi harmittaakin älyttömät boikotit joihin olin törmännyt amerikkalaisten tuotteideni suhteen. Ei vaikuta tipan tippaa USA:n tekemisiin, jos asiakas jättää ostamatta minulta kosteusvoiteen. Ensin kuolee meidän firma, seuraavaksi kärsii maahantuoja ja suomalaisilta menee työpaikat. Suomen markkinat ovat niin pieni pisara meressä ettei se paljon USA:aan asti kosketa, jos meillä boikotoidaan.
    Olen myös miettinyt tällä hetkellä keskusteluissa olevaa israelilaisten hedelmien boikottia. Yritetään boikotoida palestiinalaisilta vallatulla alueella kasvatettuja maataloustuotteita. Pelkään, vaan että ensin tapetaan se reppana viljelijä eikä vaikutus kohdistu ollenkaan itse valtioon. Nähdäkseni ainoa tehokas konsti on valtioiden väliset kauppasaarrot ja niihin ei taas pidä ryhtyä. Sitten vasta talous vituralleen meneekin.

    Inkku

Jätä kommentti

css.php