Autotalo vai autiotalo

Sunny car center on herättänyt taas uutta keskustelua viikonlopun lehtiuutisten takia. En ole erityisemmin koko aiheeseen keskittynyt koska olen ajatellut ettei se juurikaan koske minua ja yritystäni. Mielenkiinnolla olen vain seurannut miten paljon töppäilyjä yhteen hankkeeseen mahtuu. Näistä virheistä on erittäin kiitettäviä kirjoituksia muualla, joten en ala sitä soppaa selvittelemään, vaan paneudun niihin jotka joutuvat sopan syömään.

Hämeenlinnan yrityselämä on se joka joutuu kestämään muutokset ja sopeutumaan niihin, kun uutta liiketilaa rakennetaan kaupungin lähelle. Nyt en myöskään ruikuta itseni ja oman firmani puolesta. Uskon kuuluvani siihen harvinaiseen yritysmuotoon, joka voi aika hyvin luottaa asiakasuskollisuuteen. Tähän asti olen luullut, että tuo Sunny car center rakentaa Euroopan suurinta autotaloa niin, että eri autofirmojen nimet ovat papereissa ja he vaan odottavat liiketilojen valmistumista. Kuvittelin, että tuo autotalo vetää asiakkaita pääkaupunkiseudulta ja puolesta Suomesta ja muita, kun autokauppoja on vain sen verran, että palvelut hyvin toimii. Mielestäni se oli ihan hyvä idea, Hämeenlinnaan saataisiin ostovoimaa muualta ja saattaisihan näistä auton ostajista joku käväistä kaupungin keskustassakin. Lehtiuutisten mukaan tuo kuvio on ihan muuttunut, autokaupoilta ei kai muistettu kysyä etukäteen haluavatko he siirtyä tuohon keskukseen. Nyt jääkin 10,000 neliötä liiketilaa ihan muuhun, kuin alkuperäiseen autokauppasuunnitelmaan. Se on niin suuri neliömäärä, että yrityksiä tarvitaan todella paljon ne liiketilat täyttämään. Jos ajattelen omia tuttuja yrittäjiä muodin, kauneuden ja sisustuksen parista, heille on riitänyt 50-100 neliötä hyvinkin monipuoliseen kauppaliikkeeseen.

Jos tuohon Kirstulan autotaloon ei ole tulossakaan tarpeeksi autoliikkeitä, niin mikä on sen vetonaula, miksi kukaan poikkeaisi sinne? En usko, että ulkopaikkakuntalaiset pitää sen kauppakeskuksen liiketiloja yllä, vaan se kilpailee samoista asiakkaista, kun Tiiriö, keskusta, moottoritien kate ja vähän matkan päässä Ideapark. Pahin tulevaisuuden kuva on sellainen, että meillä on useita liikekeskuksia joissa on, vain puolet tiloista käytössä ja silloin niistä ei mikään toimi kunnolla. Veikkaan, että Tiiriö kyllä pärjää, mutta keskusta autioituu täysin. Meille yrittäjille on kaupungin päättäjät kertoneet, että Hämeenlinnan keskusta tulee olemaan moottoritien katteen valmistuttua koko rautatieaseman ja moottoritien väli ja ydin on edelleen torilla. Siihen ajatukseen en pysty uskomaan, vaikka kuinka haluaisin. Reskan liikehuoneistot ja Palokunnankadun huoneistot ovat nyt jo aika tyhjillään. Yrittäjien välisissä keskusteluissa tilanne elää koko ajan, jokainen pohtii oman liikepaikkansa kohtaloa.

Minua alkoi myös se kiinnostamaan, että tuohon Kirstulan keskukseen mainitaan tulevan kauneuden-ja terveydenhoitopalveluja ja kuntoilupalveluja. Mikäli kauneuden-ja terveydenhoitopalveluilla tarkoitetaan kauneushoitoloita ja kosmetologeja, niin sen alan yrityskuviot tiedän varmaan parhaiten. Hämeenlinnan tilanne kosmetologipalveluiden suhteen on täysin muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Sitä ennen meillä oli terve ja hyvä kilpailuhenki ja kaikille riitti asiakkaita. Meidän alalla lasketaan, että tarvitaan 5000 asukasta aina yhtä kosmetologia kohti, jotta kosmetologilla olisi elin mahdollisuudet. Hämeenlinnan kohdalla tämä tarkoittaa, että vanhan kaupungin alueella ilman näitä liitoskuntia mahtuisi toimimaan noin kymmenen kosmetologia. Tällä hetkellä Sibeliuksenkadun ja moottoritien välisellä alueella toimii ainakin nuo kymmenen ja kun mukaan otetaan Ojoinen, Hätilä, Jukola yms. kosmetologeja on parikymmentä lisää. Uusien kauneushoitoloiden kohdalla tilanne on aika mahdoton, tietojeni mukaan kenelläkään ei ole täyttä työpäivää jatkuvasti. Loistavalla liikepaikallakin alkuun lähtö on näköjään vaikeaa, koska Aulangon kylpylän hoito-osastolla on viimeisen vuoden aikana ollut töissä pelkästään yksi hieroja ja hänkin vain perjantaisin tai lauantaisin. Tuo upea tila ammottaa tyhjyyttään ja puitteet ovat parhaat mahdolliset.

Kampaamoiden kohdalla tilanne on moninkerroin pahempi ja ainakin yksi kuntokeskus on tyhjillään kaupungin keskustassa ja pari muuta vajaa käytöllä. Minä en näe kovinkaan hyviä elinmahdollisuuksia kauneuden-ja terveydenhoitopalveluilla jossain tien varren kauppakeskuksessa. Täytyy olla aika ihmelaitos ennen, kuin ohikulkijat siellä pysähtyvät. Tosin aina joku keksii ylivoimaisen liikeidean joka toimii ja sellainen vetää väkeä naapuriliikkeisiinkin. Eniten kuitenkin pelkään sitä, että kun uutta liiketilaa on paikkakunnalla runsaasti porukkaan helpommin tulee yrityksiä joiden tarkoituskaan ei ole rehellinen yrittäjyys. Joka allalla on näitä firmoja, jotka viihtyvät paikkakunnalla vuoden verran jättävät kaiken maksamatta, palkkoja myöden ja häipyvät suureen tuntemattomaan. Sinä aikana ne ehtivät epäterveellä kilpailulla kaatamaan monta kunnon yritystä.

Yleensä kannatan aina uudistumista ja uusia ratkaisuja, mutta tuon Kirstulan kohdalla on näe kovinkaan suuria onnistumismahdollisuuksia. Tuntuukin aivan kohtuuttomalta, että kaupungin luottamushenkilöt lähtevät mukaan täysin epävarmoihin ratkaisuihin ja jos menee pieleen todetaan, että siitä otetaan opiksi. Sitten muut joutuvat korjaamaan mitä korjattavissa on ja nämä vauhtisokeat päättäjät säheltävät jo ihan muualla.

13 kommenttia artikkeliin “Autotalo vai autiotalo”
  1. avatar Pimu sanoo:

    Kai tuossa nyt ajetaan vähän sitä takaa, että saataisiin perheet tai ainakin pariskunnat liikkeelle autokaupoille kauempaakin maakunnista, kun emäntä voisi istua pakkeloitavan sillä aikaa kun isäntä hieroo autokauppoja naapurissa. Aika vaikea kuvitella että sinne nyt niin paljon noita kauneudenhoitoalan yrityksiä tulisi, että se jotenkin merkittävästi keikauttaisi jo ennestääkin ilmeisen epätervettä kilpailuasetelmaa kaupungissa. Mutta saatan toki olla väärässä.

  2. avatar Inkeri Valtonen sanoo:

    Heippa!

    Näin minäkin sen alunperin ymmärsin, että autokauppojen paljous vetäisi väkeä ihan perheittäin ja muille pitää olla tekemistä, kun isä on autoja katselemassa. Silloin homma olisi ihan niin, kuin pitäisikin. Kauppakeskittymä eläisi niiden ihmisten rahavirralla jotka varta vasten ovat sinne tulleet. Mutta jos autokauppoja on vain muutama ja muuta liiketilaa rutosti ei se vedä enää autojen ostajia ja kuvio muuttuu. Sitten kalastetaan samoilla vesillä, kun keskustankin yrittäjät eikä kukaan pärjää.
    Kilpailu on hyväksi ja pitää laadun hyvänä, mutta liiketilaa ei kannata rakentaa, jos sitä ei varmasti tarvita.

    Inkku

  3. avatar Vara-Everstiluutnantti sanoo:

    Ei sinne mitään autotaloa tai mitään muutakaan taloa ole tulossa ihan lähitulevaisuudessa. Kun nyt katsoo vaikka nuo utopistiset kuviot ja nettitarinat, joissa lähes Baabelin tornin kokoinen rakennus sinne oli suunniteltu, niin ihan jo pienellä ajatuksella asiat selkiävät. Siis että kusetushan siinä kysymys oli. Ja nyt kun on paljastunut tämä Sunny Car Centerin pers’aukisuuskin, niin siinähän se sitten on.

    Harmittaa vain ihan suunnattomasti, että kaupunkimme rajallisia verovaroja on moiseen moolokin kitaan ihan mukamas järkevienkin valtuustohenkilöiden käsien kautta sujahtanut? No niinhän sitä kuitenkin käy vanha sananlasku, että ”ylpeys käy lankeemuksen edellä.” Nyt pitää ottaa kaupunkimme valtuuston järki käteen ja heittää moiset suharit, eli Ritaluoma ja Kiesi, pois tuhoamasta verorahojamme. Verorahojamme tarvitaan ennemminkin turvaamaan vanhustemme ja koululaistemme asioita, kuin tukemaan hämärämiesten kulisseja.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Täkäläistä iltaa,

    pienellä analyysillä Vara-Everstilutin kommentti on helppo allekirjoittaa. Olen tämän analyysin esittänyt hetkestä yksi SCC:n tapauksessa, mutta kaupungilla se on kaikki viisaus, ja rakilla vain paha ääni.

    2009 tehdyn selvityksen mukaan toimiala L 682 (TOL 2008) eli ”Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta” on kolmen velkaisimman (nro 2) ja heikoimmin kannattavan (nro 3) toimialan joukossa (ks. linkki
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2009/06/22993 ).

    Kiinteistösijoitusliiketoiminta ei varsinaisesti ole kiinnostunut itse toiminnan pyörittämisestä, vaan kiinteistön arvon noususta. Malli on perustunut pitkälti viime vuosikymmenien velkavivutukseen, jossa aina on löytynyt joku vielä urpompi ostamaan kiinteistömassa velkarahalla odottamaan arvon nousua. Se aika alkaa olla ohi, joka näkyy esim. siitä, että ulkomaisten kiinteistösijoittajien kiinnostus Suomeen on hiipunut, ja moni sijoitusyhtiö on jäänyt pitelemään kallista kassia Suomessa (Kamppi hyvä esimerkki). Velan hoitokulut painavat, kiinteistön arvo ei nouse, eikä ostajia ole liikkeellä.

    SCC:ssä on lopulta kyse puhtaasta kiinteistösijoitusbisneksestä.
    Osakassopimuksessa ennakoidaan hankkeen ”realisoinnin” tapahtuvan niin, että projektiyhtiö SCC perustaa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakennuttaa keskuksen. Sitten KOY:n osakkeet myytäisiin. Toistaiseksi eí ole tietoa KOY:n perustamisesta, rakennuslupahan haettiin projektiyhtiö SCC:n nimiin.

    SCC:n hankkeen onnistuminen edellyttää, että siihen löytyy kiinteistösijoittamisesta kiinnostunut rahoittaja, joka joko pääomittaa / lainoittaa rakentamisen JA voi samalla uskoa, että jos hanke rakennetaan, sille löytyy muutaman vuoden sisällä ostaja merkittävästi rakennuskustannuksia ja investoinnin pitoaikaisia kuluja korkeampaan hintaan. Hankkeen aloitus taas riippuu siitä, että tiloihin saadaan riittävästi vuokralaisia, muutenhan kiinteistölle ei ala muodostua minkäänlaista arvoa.

    Esimerkkejä megakeskuksista:

    Kiinteistöosakeyhtiö Ideapark Ab:

    Yhtiöllä on nettovelkaa kahdeksan (8) kertaa liikevaihdon verran (eli nettovelka 121 M€, lv 15,2 M€). Yhtiön oma pääoma on yli 2,1 M€ negatiivinen.

    Liikkeiden määrä 150
    Kerrospinta-ala n. 100 000 m²
    Kävijämäärä 7,8 milj. (2010)
    Vuosimyynti 282 milj. euroa (2010)
    Parkkipaikkoja 4 000

    Eli vaikka toimintakertomuksen mukaan vuokrausaste on hyvä, kävijä- ja kaupankäyntitavoitteet saavutettiin, velkaisen yhtiön tulos kuluu rahoitusmenoihin. Oman pääoman laskelman pelastamiseksi kiinteistön käyväksi arvoksi on arvioitu 215 M€. Eli riippumattoman kolmannen osapuolen tulisi olla valmis maksamaan kiinteistöstä 215 M€ (yli tuplat rakennuskustannuksiin). Jos sellainen ostaja jossain olisi, Sukari olisi myynyt jo aikapäiviä sitten.

    Kauppa- ja liikennekeskus Kamppi (Kamppi Center Investments Oy)

    Ks.linkit

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3939696&date=2010/09/28

    Ks. linkki http://www.cisionwire.fi/viestintatoimisto-manifesto/r/kauppakeskus-kampin-myynti-kasvoi-230-
    5-miljoonaan-euroon-vuonna-2010,c550371

    Eo. uutisten jälkeen yhtiö on edelleen tehnyt tappiota, vaikka vuokrausaste on liki 100%. Liiketiloja on 35.000 m2.

    Yhtiöllä on nettovelkaa yli yksitoista (11) kertaa liikevaihdon verran (eli nettovelka 260,5 M€, lv. 23,4 M€).

    Viime vuonna omistajat joutuivat sijoittamaan yhtiöön 72 M€ lisää pitääkseen taseen jotenkin kasassa.

    Johtopäätös:

    Lukujen valossa SCC:stä ei kiinteistöosakeyhtiönä voi mitenkään tulla kannattavaa. Hankkeen kiinnostavuus sijoittajille voi perustua ainoastaan odotettuun arvonnousuun.

    Jokainen voi nyt tykönään arvioida, kuinka kuumille kiinteistömarkkinoille ja sijainnille autokeskus valmistuisi, ja miten se arvo siitä kehittyisi…

    Tiivistelmä:

    1) kiinteistöbisnes kolmen velkaisimman ja huonoiten kannattavan toimialan joukossa

    2) Kamppi ei pärjää 34 miljoonalla kävijällä, Ideapark ei pärjää 8 miljoonalla kävijällä

    3) autoalan odotukset laskevat autoverotuksen muutoksen vuoksi

    4) hanke perustuu pelkästään odotukseen kiinteistön arvon noususta – onko realistista ala ja sijainti huomioiden?

    ja jatkohuomiot

    5) jos ulkopuoliset sijoitukset jo kymmenkertaiset kaupungin panokseen nähden, mihin kaupungin panosta tarvitaan?

    6) kaupungin sijoitus uusien omistajapoliittisten linjausten vastainen – miksi valmistellaan yhtä ja tehdään toista?

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Täkäläistä iltaa,

    pienellä analyysillä Vara-Everstilutin kommentti on helppo allekirjoittaa. Olen tämän analyysin esittänyt hetkestä yksi SCC:n tapauksessa, mutta kaupungilla se on kaikki viisaus, ja rakilla vain paha ääni.

    2009 tehdyn selvityksen mukaan toimiala L 682 (TOL 2008) eli ”Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta” on kolmen velkaisimman (nro 2) ja heikoimmin kannattavan (nro 3) toimialan joukossa.

    Kiinteistösijoitusliiketoiminta ei varsinaisesti ole kiinnostunut itse toiminnan pyörittämisestä, vaan kiinteistön arvon noususta. Malli on perustunut pitkälti viime vuosikymmenien velkavivutukseen, jossa aina on löytynyt joku vielä urpompi ostamaan kiinteistömassa velkarahalla odottamaan arvon nousua. Se aika alkaa olla ohi, joka näkyy esim. siitä, että ulkomaisten kiinteistösijoittajien kiinnostus Suomeen on hiipunut, ja moni sijoitusyhtiö on jäänyt pitelemään kallista kassia Suomessa (Kamppi hyvä esimerkki). Velan hoitokulut painavat, kiinteistön arvo ei nouse, eikä ostajia ole liikkeellä.

    SCC:ssä on lopulta kyse puhtaasta kiinteistösijoitusbisneksestä.
    Osakassopimuksessa ennakoidaan hankkeen ”realisoinnin” tapahtuvan niin, että projektiyhtiö SCC perustaa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakennuttaa keskuksen. Sitten KOY:n osakkeet myytäisiin. Toistaiseksi eí ole tietoa KOY:n perustamisesta, rakennuslupahan haettiin projektiyhtiö SCC:n nimiin.

    SCC:n hankkeen onnistuminen edellyttää, että siihen löytyy kiinteistösijoittamisesta kiinnostunut rahoittaja, joka joko pääomittaa / lainoittaa rakentamisen JA voi samalla uskoa, että jos hanke rakennetaan, sille löytyy muutaman vuoden sisällä ostaja merkittävästi rakennuskustannuksia ja investoinnin pitoaikaisia kuluja korkeampaan hintaan. Hankkeen aloitus taas riippuu siitä, että tiloihin saadaan riittävästi vuokralaisia, muutenhan kiinteistölle ei ala muodostua minkäänlaista arvoa.

    Esimerkkejä megakeskuksista:

    Kiinteistöosakeyhtiö Ideapark Ab:

    Yhtiöllä on nettovelkaa kahdeksan (8) kertaa liikevaihdon verran (eli nettovelka 121 M€, lv 15,2 M€). Yhtiön oma pääoma on yli 2,1 M€ negatiivinen.

    Liikkeiden määrä 150
    Kerrospinta-ala n. 100 000 m²
    Kävijämäärä 7,8 milj. (2010)
    Vuosimyynti 282 milj. euroa (2010)
    Parkkipaikkoja 4 000

    Eli vaikka toimintakertomuksen mukaan vuokrausaste on hyvä, kävijä- ja kaupankäyntitavoitteet saavutettiin, velkaisen yhtiön tulos kuluu rahoitusmenoihin. Oman pääoman laskelman pelastamiseksi kiinteistön käyväksi arvoksi on arvioitu 215 M€. Eli riippumattoman kolmannen osapuolen tulisi olla valmis maksamaan kiinteistöstä 215 M€ (yli tuplat rakennuskustannuksiin). Jos sellainen ostaja jossain olisi, Sukari olisi myynyt jo aikapäiviä sitten.

    Kauppa- ja liikennekeskus Kamppi (Kamppi Center Investments Oy):

    Yhtiö on tehnyt jatkuvasti tappiota, vaikka vuokrausaste on liki 100%. Liiketiloja on 35.000 m2.

    Yhtiöllä on nettovelkaa yli yksitoista (11) kertaa liikevaihdon verran (eli nettovelka 260,5 M€, lv. 23,4 M€).

    Viime vuonna omistajat joutuivat sijoittamaan yhtiöön 72 M€ lisää pitääkseen taseen jotenkin kasassa.

    Johtopäätös:

    Lukujen valossa SCC:stä ei kiinteistöosakeyhtiönä voi mitenkään tulla kannattavaa. Hankkeen kiinnostavuus sijoittajille voi perustua ainoastaan odotettuun arvonnousuun.

    Jokainen voi nyt tykönään arvioida, kuinka kuumille kiinteistömarkkinoille ja sijainnille autokeskus valmistuisi, ja miten se arvo siitä kehittyisi…

    Tiivistelmä:

    1) kiinteistöbisnes kolmen velkaisimman ja huonoiten kannattavan toimialan joukossa

    2) Kamppi ei pärjää 34 miljoonalla kävijällä, Ideapark ei pärjää 8 miljoonalla kävijällä

    3) autoalan odotukset laskevat autoverotuksen muutoksen vuoksi

    4) hanke perustuu pelkästään odotukseen kiinteistön arvon noususta – onko realistista ala ja sijainti huomioiden?

    ja jatkohuomiot

    5) jos ulkopuoliset sijoitukset jo kymmenkertaiset kaupungin panokseen nähden, mihin kaupungin panosta tarvitaan?

    6) kaupungin sijoitus uusien omistajapoliittisten linjausten vastainen – miksi valmistellaan yhtä ja tehdään toista?

  6. avatar Salaliittoja sanoo:

    Todista meille, että nuo Ilkkalan jutut ovat totta?

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari!

    Nyt menit asian ytimeen. Ulkomaiset sijoittajat olivat 10 vuotta sitten kiinnostuneita isojen liikekeskusten kiinteistöjen ostamisesta. Muutamia isoja kauppoja tehtiinkin mm. pääkaupunkiseudulla. Nyt kiinnostus on hiipunut, eikä Toivo Sukarikaan ole onnistunut Lempäälän Ideaparkin kiinteistömassan myynnissä.

    Tuskinpa Hämeenlinnan autotalon puuhamiehiin kuulunut, Kehken palveluksesta muihin tehtäviin äskettäin lähtenyt jääkiekkomerkonomi Heikki Hietanen mietti vuonna 2010 tällaisia talousasioita.

    Minua ei ole paljon häirinnyt hankkeen toteuttamisessa tähän asti tehdyt mokat. Vaikka pieniä laittomuuksiakin on tapahtunut, ei tähän asti mitään korjaamatonta ole tapahtunut.

    Nyt ilmeisesti olisi viisasta, että kaupunki vetäytyy projektiyhtiöstä ja ottaa opiksi seikkailusta.

  8. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Inkku!
    Kiinteistöbusiness on vain uusi torpparilaitoksen muoto. Kiinteistöön houkutellaan massiivisella mainolla yrittäjiä, jotka pistävät nimensä papereihin, joista ei oikein pääse irti. Vuokrat nousevat, ja yrittäjät köyhtyvät.
    Tilanne houkuttelee harmaan talouden pariin. Muuten ei pärjää.
    Ihmetellään t. Hessu K.

  9. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Nimim. ”salaliittoja”
    ”Kaupunki ei ole yritys, vaan toimeksiantotalous, jossa asioiden ja niitä hoitavien luottamuselinten on aina oltava yksilöitä suurempia.”
    (Kari Ilkkalan kommentista 15.10.2011 klo 12.27)
    Minulle riittää tämä todistukseksi.
    Kaupunkilainen nukkuu yönsä paremmin tuon jälkeen.
    Riitta N.

  10. avatar inkeri valtonen sanoo:

    Kiitos Kari Ilkkala!

    Osasit hienosti perustella asian mitä minäkin yritin sanoa. Eli tuota Kirstulan pytinkiä ei tarvitse kukaan.
    Kysymys ”salaliittoja”nimimerkille, kenen pitää todistaa Ilkalan juttujen todenperäisyys. Sehän lukee selvällä suomella tuossa hänen kommentissaan, ettei kiinteistöbisness enää kannata.

    Inkku

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Nimimerkille ”Salaliittoja”,

    Yhtiöiden Kamppi Center Investments Oy (Y-tunnus 2030499-2) ja Kiinteistö Oy Ideapark Ab (Y-tunnus 1857824-9) tilinpäätökset saat PRH:sta tilaamalla tai online PRH:n Virre-palvelusta.

    Minulla on linkit toimialakannattavuutta koskeneeseen selvitykseen sekä Kamppia koskeviin juttuihin, mutta tämä blogijärjestelmä ei mahdollistanut minun postata niitä suoraan ilman Inkerin kuittausta. Jos Inkeri ei ole vielä poistanut ko. kommenttia hyväksymisjonostaan, hän voi sen hyväksyä tai saksia linkit itse tänne.

    Jos ”Salaliittoja” haluat linkit suoraan, laita minulle sähköpostia tai vastaa minun blogiini (saan silloin vastausosoitteen), niin saat linkit. Sähköpostini on kari.ilkkala@korahmor.fi

    Kyse ei ole salaliitoista, vaan julkisesti kaikkien saatavissa olevista tiedoista. Loppu jää luetun ymmärtämisen varaan – hevosen voi taluttaa veden ääreen, mutta juomaan sitä ei voi pakottaa.

css.php