Koululaitokset homehtuu

Nyt pitää kysyä tämän blogin lukijoilta tietoa tai mielipidettä, nämä homekoulut kun menee ihan yliymmärrykseni. Rakentamisesta en tiedä oikeastaan mitään, olen parikymmentävuotta sitten rakentanut yhden omakotitalon ja sain siitä pysyviä henkisiä traumoja. Saan vieläkin vilunväreitä ja hengenahdistusta, kun joku puhuu talopaketeista tai peruskorjauksista.

Nyt olen kuitenkin pitkään pohtinut, että mikä ihmeen juttu nämä homekoulut oikein on. Olen aina luottanut suomalaisten ammattitaitoon ja rakennustaitoon. Monta kertaa olen pilaillut ulkomailla kuinka huonoja kirvesmiehiä siellä on ollut. Englannissa sataa melkien sisään neljänkin tähden hotellissa ja ikkunan pielissä on sentin raot. Välimeren maissa hotelleissa näkee niin tökeröä työnjälkeä, että sen hoksaa jopa minäkin. Sitten kuitenkin käy näin, että meillähän Suomessa paljastuu iso ongelma joka koskee todella monia. Vaikuttaa siltä, että meillä muhii ongelma, joka menoeränä vaikuttaa koko maan talouteenkin.

Onko syy rakennusmateriaaleissa, onko käytetty jotain mikä on erityisen herkkä homehtumaan ja mätänemään. Olen myös uskonut, että meillä on hyviä rakennusmateriaaleja ja aina kehitetään lisää. Sen ymmärrän, että jos on rakennettu heti sodan jälkeen, niin ne rakennukset ovat todella huonossa kunnossa. Pappani jaksoi muistella omaa rakentamistaan vuonna 1947, kun ei ollut nauloja, ei ikkunalaseja ja kaikkea sai etsiskellä ja tehdä vaihtokauppaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että nämä rakennukset ovat uudempia jo 50-ja 60-luvuilla tehtyjä. En myöskään usko, että meillä on käynyt samoin, kun Neuvostoliiton rakennustyömailla, että puolet rakennusmateriaalista katosi muualle ja systemaattisesti varastettiin. Siellähän aina välillä romahtaa koko kerrostalo, mutta ei tämä paikalleen mätäneminenkään niin hienolta kuulosta.

Miksiköhän tämä homehtuminen koskee suurimmalta osaltaan koulurakennuksia, miksi ei yhtä hyvin sairaaloita ja muita virastotaloja, jotka on rakennettu samoihin aikoihin. Vai onko niin, että niitä ei ole vielä tarpeeksi tutkittu ja sieltä on vasta tulossa ongelma esiin. Entä sitten tavalliset asuinkerrostalot, minä en ainakaan ole kuullut, että kokonainen kerrostalo olisi laitettu asumiskieltoon, niin kuin nyt on kouluille käynnyt. Sitäkin olen pohtinut, että onko näissä homerakennuksissa kaikissa ollut joku vesivahinko joskus ja ongelma olisi lähtenyt siitä.

Näin maallikkona sanoisin, että tämä homeongelma tuottaa aika suuret talousvaikutteet. Kysymys on julkista rakennuksista ja kun joku on pakko poistaa käytöstä niin tilalle on saatava uusi. Onko myöskään järkevää lähteä korjaamaan näitä vanhoja rakennuksia, saadaanko home takuulla kuriin, vai ollaanko samassa tilanteessa taas kymmenenvuoden kuluttua. Olisiko helpompaa vetää kasaan vanhat rakennukset ja aloittaa ihan alusta, samalla pystyisi modernisoimaan koko rakennuksen nykypäivän vaatimuksien mukaan. Toisaalta, kun paljon rakennetaan, niin siitä syntyy työpaikkoja ja raha alkaa kiertämään, vaikutus on myös positiivinen. Kunhan työmailla sitten olisi ihan rehellistä joukkoa, jotka maksavat kaikki normaalit verot yms. ja saisivat sen palkan, mitä työstä kuuluukin saada. Kun kysymys on julkisesta rakentamisesta pitäisi kuntien ja kaupungien olla hyvin valppaina omilla rakennustyömaillaan ettei käy niin kuin Olkiluodossa.

Mitä sitten tapahtuu, jos esimerkiksi opettajat sairastuu pysyvästi homeilman takia. Jos nuorehkoja ihmisiä jää paljon sairauseläkkeelle työperäisen sairauden takia sekin tuottaa suuria menoeriä. Samoin jo lyhyetkin poissaolot työstä kuormittaa taloutta ja muita opettajia. Esimerkiksi jo se, että opettajat sairastavat pari flunssaa enemmän, kun yleensä pelkän homeen vuoksi, niin tuottaa paljon rahanmenoa ja heikentää opetuksen laatua. Puhumattakaan, tietenkään siitä mitä kaikkea kipua, surua ja murhetta tällainen tilanne aiheuttaa yksittäiselle ihmiselle.

48 kommenttia artikkeliin “Koululaitokset homehtuu”
  1. avatar Susanna Heikkilä sanoo:

    Hei!

    Itse olen sairastunut homeallergiaan jo ala-asteella (nyk. alakoulu) ja lisää itiöitä on pölissyt myöhemmissä kouluissa ja työpaikoissa. Palkkioiksi altistuksista olen saanut astmadiagnoosin 24-vuotiaana, infektioherkkyyden astmalääkkeistä huolimatta sekä äärimmäisen herkästi ärtyvät ylähengistytiet. Tänään olen esimerkiksi oirehtinut eilistä käyntiä OKL:n auditoriossa. Auditorio itsessään on melko puhdas, mutta ne aulatilat! Voi hyvät hyttyset. En olekaan pitkään aikaan haistanut niin voimakasta homeenhajua. Onnea vaan niille, jotka siellä nyt joutuvat olemaan ja myös niille, jotka sinne homekoulusta siirretään. Ojasta allikkoon menään ja rytinällä.

    Kyselit, miksi tilanne on tämä? Tyhjentävää vastausta en minäkään osaa kertoa, jos eivät ole asiantuntijatkaan perillä aiheesta. Voin kertoa yhden tavan pestä koulujen lattioita muinoin. Tämä tapahtui vuonna 1988. Koulun lattiat pestiin kaatamalla vettä lattialle niin paljon kuin kynnys antoi myöden. Ensin poistettiin vanha vaha ja sitten pestiin lattiat runsaalla vedellä huuhdellen. Vesi-imurilla imettiin vedet ja lopuksi päälle uudet vahat. Muutenhan tuo olisikin ollut näppärä ja tehokas keino putsata pinnat, mutta kun pinnan alla ei tuolloin ollut kosteuseristeitä. Muovilaattojen ja kivilaattojen välistä sekä lattialistojen alta vesi valui suoraan rakenteisiin muhien siellä mukavasti…

    Nykyään tuskin joka tilaan kallista vedeneristettä laitetaan eikä lattioita kovin kostealla pyyhitäkään. Kuivaa hienojakoista pölyä lattiat täynnä. Homeisiin rakennuksiin lienee useita selityksiä, mutta uskoisin ihan järkeilemällä, että tuo vesipesutaktiikka (tai vastaavasti kuivaamattomat vesivauriot) on usean rakennuksen pilannut eikä siinä enää auta muu kuin pinoon ja kaatikselle.

css.php