Erilaisuuden pelko

Kirjoitin viimeksi sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja silloin jo sivusin ihmisten muutakin tasa-arvoa. Näyttää siltä, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on aika hyvin jo toteutunut, mutta muu tasa-arvo on pahenemaan päin.

Maahanmuutajista ja homoista käyty keskustelu on aina vaan tiukentunut ja nyt halveksiva ja vähättelevä asenne on jo levinnyt eduskuntaankin. Luin kirjakaupassa erään hyvin tunnetun politiikon hiljattain ilmestynyttä kirjaa ja hän esitteli itsensä takakannessa isäksi, puolisoksi ja heteromieheksi. Minulle tuli heti todella vastenmielinen kuva tästä ihmisestä ja koko kirjasta. Olen mielessäni miettinyt mikä olisi sellainen tilanne, että itse esittelisin itseni heteronaiseksi, enkä ole sitä vielä keksinyt. Tällä tavoin politiikko muokkasi mielipiteitä, hän ei sanonut homoista mitään pahaa, mutta antoi ymmärtää, että on hyvä ja positiivinen asia olla hetero.

Eriarvoisuus lähtee jo nykyään nuorten maailmasta, ilmeisesti hyvin äkkiä kiusataan ja osoitetaan sormella, jos joku on erilainen saati sitten, että olisi ulkomaalainen tai vammainen. Lähes kaikissa Etelä-Suomen kouluissa on jo maahanmuuttajia, joten lapset saavat heihin kosketusta jo hyvin pienestä. Eikä kaikki ulkonäöltään erilaiset ole maahanmuutajia, vaan paljon on myös Suomeen adoptoituja jotka ovat yhtä suomalaisia, kun täällä syntyneetkin.

Itse olen törmännyt tähän nuorten epäluuloon ulkomaalaisia ja erilaisuutta kohtaan ihan oudolla tavalla. Viimeisen viiden vuoden aikana on noin 4-5 kertaa joku tuntemani nuori, alle kolmekymppinen ottanut puheeksi etunimeni. Juttu on alkanut mainoksistani tai blogistani ja nuoret ovat ystävällisesti neuvoneet minua, että niissä pitäisi olla kuva ettei kukaan luulisi minua ulkomaalaiseksi. Ensin olin ihan äimistynyt, miten ihmeessä minua luultaisiin ulkomaalaiseksi. Vastaus oli, että etunimeni takia tietysti, moni voi luulla kuulemma, että olen tullut itärajan takaa ja mennyt naimisiin suomalaisen kanssa. Siitä taas voi aiheutua ettei ihmiset halua tulla hoitolaani. Kamalinta mielestäni on, että kun kuvitellaan jonkun olevan ulkomailta tullut siitä seuraa se, että häntä vältellään. Toisaalta tilanne on minusta raivostuttava, jos ihminen tekee silkkaa tyhmyyttään ja tietämättömyyttään etunimestäni virhepäätelmiä, niin olkoon se hänen ongelmansa. Todellisena tilanteena asia olisi aivan kamala, minun olisi vaikeampi saada yritykseni pyörimään, koska kukaan ei halua tulla ulkomaalaisen kauneushoitolaan. Koskaan aikaisemmin en ole sellaiseen asiaan törmännyt, että etunimeni herättäisi muuta keskustelua, kuin että se on yleensä paljon vanhemman ihmisen nimi, kuin mitä minä olen. Nuoret tekevät tietämättömyyttään ja kokemattomuuttaan päätelmän, että Inkeri liittyy jotenkin inkeriläisiin ja Karjalaan. Ilmeisesti myös jokin outo tuomitaan heti huonoksi ja negatiiviseksi asiaksi. En ikimaailmassa olisi voinut kuvitella, että joutuisin semmoisiakin asioita selittelemään, jos en siihen olisi useamman kerran törmännyt.

Se on ihan pelottavaa, että jos ihminen näin pienestä erilaisuudesta leimataan negatiivisesti, niin mitä sitten kun on kyse oikeasta erilaisuudesta. On myös vaikea ymmärtää miksi näin on käynnyt. Nykyhetken nuorisolla on kansainvälisyys arkipäivää, osataan vieraita kieliä, käydään ulkomailla ja saadaan tietoa internetin kautta. Enää ei pitäisi olla kysymys tietämättömyydestä suhteessa maahanmuuttajiin. Vai olisiko niin, että me aikuiset olemme tartuttaneet sellaisen ennakkoluulon lapsiimme.

On mielenkiintoista nähdä miten tämä tasa-arvo ja suhtautuminen ulkomaalaisiin on muuttunut esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, kun näyttää siltä, että tilanne on koko ajan vaan pahentunut viimeisinä vuosikymmeninä. Tuntuu kauhistuttavalta, jos mustavalkoinen suvaitsematon ajatusmalli saa entistä enemmän jalansijaa.

699 kommenttia artikkeliin “Erilaisuuden pelko”
  1. avatar Taina Siukola sanoo:

    Hei Inkeri ja kiitos mielenkiintoisista ajatuksista! No jo on aikoihin eletty. On todella surullista, että jonkun nimi voi aiheuttaa tuollaisen reaktion. Niin kauan kuin emme tunne toisiamme, voimme hautoa mielessämme vaikka mitä ennakkoluuloja. Se annammeko näiden ennakkoluulojen rehottaa, on oma valintamme. Minun näkemykseni on, että meissä kaikissa on monenlaista ja kaikenlaista ja jokainen meistä on upea omalla ainutkertaisella tavallaan. Tämän upeuden haluan jokaisessa kanssaihmisessäni nähdä!
    Taina

  2. avatar sefInkku sanoo:

    Hyvä blogi jatkuu! Sopii omiin ajatuksiini ja kummasteluuni ”normi-ihmisten” ajatusmaailmasta, kaikki mikä on ulkopuolelta oman kokemuspiirin pitää torjua; jos ei muuten niin varmuuden vuoksi. Kaikki, mikä on ulkopuolelta lähibaarin tuttujen selkääntaputtelijoiden ja omaan muottiin sopivien, on niin pelottavaa… kyllähän ne pitää vähintään eristää ja saada naapuritkin kummeksumaan. Muutenhan meillä on niin epämukavaa, ja kohta ollaan vähemmistöjä itse!

  3. avatar Nuoremman sukupolven edustaja sanoo:

    Kiinnostava blogikirjoitus, vaikka olen eri linjoilla kanssasi näin nuoremman sukupolven edustajana. Kommentoin muutamaa kohtaa.

    Minulle suomalaisuus tarkoittaa eri asiaa kuin sinulle. Toisin kuin väität, suomalaisuus ei ole pinnallinen asia, joka perustuisi johonkin juridiseen olotilaan tai mielipuoliselle käsitteen määrittelylle. Suomalaisten ”erilaisuus” on asia, mikä erottaa meidät muista kansoista erilliseksi kansaksi tai kansakunnaksi. Suomalaisuus elää meissä suomalaisissa: geeneissämme, korkeakulttuurissamme ja vuosisatojen (tai jopa vuosituhansien) ajan yhdessä koetussa historiassamme. Meissä suomalaisissa virtaa muinaisten suomalaisten esi-isiemme veri.

    Se, että keskimäärin ihmiset hakeutuvat samankaltaisen geeniperimän omaavien ja samankaltaisessa kulttuurissa kasvaneiden henkilöiden kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen, johtuu biologisista tosiasioista. Ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa heillä on paljon yhteistä, joiden käyttäytymisen he pystyvät ennakoimaan kohtuullisesti ja joiden kanssa he jakavat samankaltaiset elämänarvot.

    Omakohtaisesta kokemuksestani voin kertoa sen verran, että kun asuin ulkomailla vuoden, tein havainnon siitä, että järjestelmällisesti eurooppalaiset, lähi-itämaalaiset, aasialaiset, intialaiset ja afrikkalaiset viihtyvät omissa porukoissaan. Kanssakäyminen erilaisen geeniperimän omaavieen ihmisten välillä on pääosin ystävällistä mutta pinnallista. Normaalijakaumaa tarkastellen syvemmät ystävyyssuhteet syntyvät nimenomaan samankaltaisen geeniperimää ja kulttuuritaustaa edustavien henkilöiden välille.

    Nuoret eivät tuomitse kaikkea outoa ja vierasta negatiiviseksi asiaksi automaattisesti, mutta on luonnollista, että nuoret suhtautuvat epäillen kaikkeen outoon ja vieraaseen. Jos kokemukset jostain oudosta ja vieraasta ovat pääasiassa negativiisia, silloin tällaiseen outoon ja vieraaseen suhtaudutaan vältellen, koska ihmiset ovat huomanneet kokemuksiensa perusteella, että tällaiset asiat eivät ole hyviä asioita. Erityisesti nuorten suhtautuminen kaikkeen outoon ja vieraaseen johtuu nuorten arkisista kokemuksista. Nuoret näkevät jokapäiväisessä elämässään sen, minkälaisia seurauksia sinun ikäluokkasi tekemillä poliittisilla arvovalinnoilla on suomalaiselle yhteiskunnalle.

    On totta, että nykynuorisolle kansainvälisyys, kielitaito ja matkustelu ovat arkipäivää. Esimerkiksi jokainen suomalainen lapsi ja nuori, ehkä joitain perähikijöitä lukuun ottamatta, joutuu säännölliseen kanssakäymiseen monikulttuurisuuden kanssa arkielämässään suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen vuoksi nuorten kielteiset asenteet erilaisuutta kohtaan eivät voi johtua tietämättömyydestä vaan nuorten kielteiset asenteet erilaisuutta kohtaan johtuvat tiedosta, mitä he ammentavat jokapäiväisistä kokemuksistaan.

    Ei ole myöskään kysymys siitä, että vanhemmat ikäluokat olisivat tartuttaneet ennakkoluulonsa myös lapsiinsa, vaan kysymys on siitä, että lapset ja nuoret ovat joutuneet kohtaamaan erilaisuutta erilaisissa elämäntilanteissaan, minkä perusteella he ovat tehneet itsenäisiä johtopäätöksiä tästä paljon hehkutetusta erilaisuudesta.

    Suosittelen sinulle matkustamista ja erilaisuuden kohtaamista, jolloin ennakkoluulosi suomalaisten nuorten asenteista saattavat muuttua. Esimerkiksi Lontoo, Pariisi, Berliini, Tukholma, Oslo ja Helsinki ovat hyviä paikkoja tutustua erilaisuuteen, jos sen autuuteen haluat kosketuspintaa.

  4. Kiitos kommentistasi Nuoremman sukupolven edustaja. Huomaan, että olen loukannut sinua mielipiteilläni ja olen siitä todella pahoillani. Tarkoitukseni ei mitenkään ollut moittia nykypolven nuorisoa, koska on aina muistettava, että hautausmaat on täynnä entisiä nykynuoria.
    Kirjoituksessa tarkoitin ennemminkin sitä, että en tiedä mitkä syyt saa jo nuoret ihmiset pelkäämään erilaisuutta enkä tarkoita erilaisuudella pelkästään ulkomaalaisuutta, vaan jo erilainen koululaukku saattaa olla pahoinpitelyn ja koulukiusaamisen syy. Itselleni on erittäin arvokasta ihmisten erilaisuus ja itse en missään nimessä halua hukkua massaan. Minusta ihmisen pitää saada olla sellainen, kuin on eikä kulkea valtavirran mukana. Jokaista ihmistä on kunnioitetava sellaisena, kun hän on.
    Kirjoituksessasi toit hienosti esille oman näkökantasi ja perustelit sen hyvin, joten ymmärrän näkemyksesi. Itselläni ei ole ollut mahdollisuutta asua ulkomailla, mikä on tietysti ihan eriasia kuin matkustaa turistina. Ymmärrän hyvin, että erilaisuus tuo paljon ongelmia, mutta jos lähtee ulkomaille asumaan pitää hyväksyä, että siellä on muitakin ihmisiä ja heihin sopeutuminen ei ole helppoa. Se ei kuitenkaan saa purkautua väkivaltana ja toisten syrjimisinä.

    Inkku

  5. avatar Nuoremman sukupolven edustaja sanoo:

    Et ole loukannut minua mielipiteilläsi, joten ei tarvitse olla pahoillaan. Erilaisia mielipiteitä mahtuu maailmaan. Kirjoituksesi aihe on kiinnostava ja ajankohtainen, joten otin siihen kantaa, koska halusin tuoda esiin toisenlaisen näkökulman asiaan.

    Olen jo aikaisemmin kiinnittänyt huomioni siihen, että suomalaiset nykynuoret ovat ensimmäinen sukupolvi veteraanisukupolven jälkeen, mille suomalaisuus tarkoittaa paljon enemmän kuin vain jotain pinnallista asiaa. Suomen kansalaisuuksia voidaan jakaa kuinka paljon tahansa afrikkalaisille, lähi-itämaalaisille, intialaisille, espanjalaisille, italialaisille, turkkilaisille ja muille kansoille, mutta sellaisen juridisen vallitseva olotilan tunnustaminen ei muuta ketään suomalaiseksi. Aivan samoin minä en muutu somaliksi, vaikka muuttaisin Somaliaan, saisin Somalian kansalaisuuden ja alkaisin kutsua itseäni somaliksi. En voi paeta biologiaani, sitä, että olen syntynyt suomalaiseksi. Tämän suomalaisuuden syvemmän merkityksen suomalaiset nykynuoret ovat oppineet tuntemaan sen seurauksena, että he ovat päivittäin tekemisissä erilaisuuden ja muiden kansojen jäsenien kanssa monikulttuurisessa Suomessa.

    Mitä maahanmuuttoon tulee, niin suomalaiset nuoret suhtautuvat kehitysmaista Suomeen suuntatuvaan maahanmuuttoon hyvin vastahakoisesti, koska he ovat nähneet minkälaisia vaikutuksia sillä on heidän elämäänsä ja laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen Suomessa. Suomalaiset nuoret eivät halua Suomen muuttuvan muistuttamaan yhtään enempää afrikkalaista ja lähi-itämaista yhteiskuntaa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehdyt poliittiset arvovalinnat ovat johtaneet tällaiseen kehitykseen. Suomalaiset nuoret ovat aidosti huolissaan siitä, mitä tässä maassa tapahtuu tällä hetkellä.

    Sen sijaan homoseksuaalisuuteen suomalaiset nuoret suhtautuvat hyvin suvaitsevasti. Suomalaisia nuoria ei kiinnosta miten ihmiset kuluttavat aikaansa kotirauhansa piirissä, mikäli tällainen ajanvietto ei ole haitallista ympäröivälle yhteiskunnalle. Suomalaiset heteronuoret muun muassa puolustavat homoseksuaalien oikeuksia täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä Suomessa vastustamalla maahanmuuttoa Lähi-idän ja Afrikan maista, missä moniin kulttuureihin tai uskontoihin kuuluu avoin viha ja vainoaminen homoseksuaaleja ja homoseksuaalisuutta kohtaan. Oikeastaan ainoa asia, mistä heteronuoret kritisoivat homoseksuaaleja, on heidän röyhkeytensä vaatia adoptio-oikeutta sekä homoilun ja lesboilun lisäämistä osaksi avioliittoinstituutiota huolimatta siitä, että kyseinen instituutio on vakiintunut vain miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Itsessään homoseksuaalisuuteen suomalaiset nuoret suhtautuvat luonnollisena, tosin normaalijakaumasta poikkeavana, ihmisen lajityypillisenä käyttäytymisenä, mikä ei herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Ennemmin vanhemmilla suomalaisille sukupolvilla tuntuu olevan jotakin hampaankolossa sitä vastaan, että samaa sukupuolta olevat ihmiset tuntevat seksuaalista vetovoimaa toisiinsa nähden.

    Asuin ulkomailla hyvin monikulttuurisella seudulla. Se oli erittäin valaiseva kokemus siitä, minkälaiseen kaaokseen monikulttuurinen yhteiskunta johtaa ja mitä tapahtuu, kun yhteiskunnan jäsenien yhteenkuuluvuus ja jaettu tunne yhteisestä edusta katoaa. Sama kehitys on käynnissä Suomessa. Ghettoutuminen, etninen jengiytyminen, reviirien jako, kulttuureihin ja uskontoihin perustuva barbaarinen väkivalta ja väestöryhmien väliset yhteiskunnallisten jännitteiden syntyminen ja vihamielisyys ovat osa nykyistä suomalaista yhteiskuntaa. Tällaiset asiat eivät kuuluneet suomalaiseen impivaaraan parikymmentä vuotta sitten. Yhteiskunnallinen muutos on ollut merkittävä, vaikka ulkomaalaisten osuus Suomen väkiluvusta on vajaan viiden prosentin luokkaa.

    Meidän nykyisten suomalaisten sukupolvien vastuulla on huolehtia siitä, että tämä maa pysyy hyvänä paikkana asua myös tuleville suomalaisille sukupolvillemme. Poliittisia arvovalintoja tehtäessä niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia on arvioitava huomattavasti pidemmällä aikavälillä kuin vain muutaman kymmenen vuoden päähän. Tähän meitä velvoittaa lojaalisuus sekä menneitä että tulevia sukupolviamme kohtaan. Meillä ei ole pinnallista oikeutta tuhota maatamme omana elinaikanamme vain meidän nykyisten suomalaisten sukupolvien vastuuttoman uhkapelaamisen ja hetkellisen nautinnon vuoksi.

  6. Hienoa, että blogini aihe saa aikaan keskustelua. Sitä halusinkin ja itse luen suurella mielenkiinnolla erilaisia kannanottoja.
    En voi sanoa, että itselläni olisi mitään suurta vakaumusta mihinkään suuntaan ja olen valmis muuttamaan mielipiteitäni, jos kuulen hyvät perustelut. Tärkeintä minulle on suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan säilyminen ja suvaitseva ja kunnioittava käytös muiden vakaumusta kohtaan. Olen myös sitä mieltä, että parasta olisi kehitysmaiden ihmisille, kun heitä voitaisiin auttaa omaan kotimaahansa, ihmisten juuriltaan repiminen ei tee hyvää kenellekään.
    Olen myös Nuoremman sukupolven edustajan kanssa samaa mieltä, että nyt tulee ratkaisut tehdä hyvin taiten, koska tämän päivän ratkaisut vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkien mielipiteitä pitää kuunnella ja niiden pohjalta yrittää edes tehdä demokraattisia päätöksiä. Kysymys on niin suurista asioista, että pidän asioiden vähättelynä nykyistä keskustelua esim. eduskunnassa, kun suurennuslasilla tiirataan jokaisen puheita ja sanomisia. Ne ei ole kovin merkityksekkäitä kokonaisuuden kannalta.

    Inkku

css.php