Mustaa ja harmaata taloutta

Harmaa talous on noussut vakavaksi keskustelun aiheeksi yhteiskunnassamme ja voisin sanoa, että onneksi ja vihdoinkin. Oma ammattikuntani eli kosmetologit ovat epäterveen talouselämän peruspilareita. Meidän ammattikuntaa vaivaa monet epäkohdat ja kuluttajat ovat ihan eksyksissä. Kauneushoitola markkinoilla vallitsee viidakon lait ja asiakkaalla on vain 50% mahdollisuus löytää hyvä ja rehellinen kosmetologi.

Ensiksi suuri ongelma on alan koulutus, Suomessa on yrittämisen vapaus ja kuka tahansa saa laittaa pystyyn kosmetologikoulun. Jos uskoo saavansa oppilaita, niin kukaan ei estä laittamasta kosmetologikoulua, vaikka itselläsi ei olisi mitään alaan liittyvää koulutusta. Suomessa on noin kymmenkunta yksityistä kosmetologikoulua, osasta niistä on mahdollisuus suorittaa kosmetologitutkinto, mutta ei kaikissa. Harvassa yksityisessä koulussa on yhtään opettajaa jolla olisi opettajan pätevyys aika yleistä on, että edellisvuonna valmistunut jää opettamaan seuraavia. Yksityiset koulut maksavat useita tuhansia euroja ja ne kestävät huomattavasti lyhyemmän ajan, kuin ammattikoulujen kosmetologilinjat. Itse en enää koskaan palkkaa omaan hoitolaani muita, kuin ammattikoulujen tutkinnon suorittaneen kosmetologin. Tietysti, jos ihminen on oikein motivoitunut ja kyvykäs opiskelemaan itse hän voi olla hyvä työssään myös lyhyellä koulutuksella, mutta se vaatii ihmiseltä itseltään erittäin paljon.

Olen itse ollut kauneudenhoitoalojen tutkintotoimikunnassa kuusi vuotta ja olen nähnyt tutkintojen kirjavuuden. Ammattikouluissa kosmetologin koulutus sisältää vähintään kymmenen opintoviikkoa yrittäjyyttä ja sillä perusteella tutkintoon liittyy myös liiketoimintasuunnitelma. Kosmetologintutkinnossa on aivan sama ongelma, kuin kaikissa muissakin ammatillisessa koulutuksessa. Koulut saavat valtion rahoituksen oppilasmäärän perusteella ja ketään ei ”jää luokalleen”. Äkkiä vanhat opiskelijat ulos, ovat he päteviä vai eikö ja uudet oppilaat sisään. Läpi menneet liiketoiminta suunnitelmat oli joskus aika fiktiivisiä, mutta siitä huolimatta ne oli hyväksytty.

Kosmetologeja koulutetaan myös aivan liikaa, koska se on edelleen unelma ammatti ja hakijoita kouluihin on paljon. Ammattikouluissa saattaa olla monta sataa hakijaa ja sisään otetaan viisitoista, tämä on omiaan kasvattamaan yksityisiä kouluja. Kosmetologilinja jätetään myös hyvin usein kesken, se oli 2000-luvun alussa ammattikoulujen eniten keskeytetty linja. Todellisuus ei vastaa unelmaa ja moni opiskelija totesi jo jouluun mennessä työn olevan liian raskasta heille. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kosmetologin työ on yhtä raskasta fyysisesti, kun kirvesmiehen työ ja henkisesti yhtä raskasta, kun papin työ. Tähän, kun lisää vielä sen, että työllistyäkseen on melkein perustettava oma yritys, niin terveyteen ja stressin sietoon kohdistuvat vaatimukset ovat aika kovat.

Tämä samainen yrittämisen vapaus mahdollistaa myös sen, että kuka tahansa voi perustaa kauneushoitolan, sanoa olevansa kosmetologi ja tehdä kasvohoitoja. Se on aivan laillista, ei ole olemassa mitään standardia mitä kasvohoidon pitäisi pitää sisällään. Yleensä näiden hoitoloiden elinkaari on noin puolitoistavuotta, sinä aikana yleensä menee negatiivinen viesti asiakkaiden kesken ja yritykselle tapahtuu luonnollinen kuolema. Hämeenlinna oli pitkään kaupunki jossa ei ollut näitä mukamaskosmetologeja, mutta nykyään täältäkin niitä löytyy.

Kosmetologin työtä, niin kuin kampaajankin työtä tehdään hyvin paljon harmaan talouden piikkiin. Lähes jokainen tuntee jonkun joka tekee kotonaan kasvohoitoja, tai ainakin kestovärjäyksiä. Olen oman ammattini luottamustehtävissä seurannut alan kehitystä ja sanoisin, että noin 30% kosmetologin työstä tehdään harmaan talouden puolella. Kampaajien kohdalla prosentti voi olla vieläkin suurempi.

Yksi uusi suuri työnala missä on harmaata taloutta todella paljon, on kynsi-ja ripsistudiot. Hyvä jos puolet kestokynsien ja ripsienpidennyksen tekijöistä on kosmetologeja, uskoisin, että vähän useampi sentään on käynyt parin päivän kurssin työhön. Näitä kynsien ja ripsien laittajia on todella paljon ja heistä varmaan lähes puolet ovat aivan villejä, vailla Y-tunnusta ja vailla koulutusta. Suuremmissa kaupungeissa on ongelmana vielä vierastyövoima, joka työskentelee pimeästi ja ihan ala-arvoisella palkalla. Helsingissä on varmaan lähes puolet kynsien tekijöistä ulkomaalaisia. Koska kumpikin työ on hyvin riskialtista hygienian suhteen, niin asiakas on todella vaarassa, kun aseptiikasta ei ole edes perustietoja. Ainoa tapa välttää näitä paikkoja on hinta, jos työn hinta on kovin alhainen, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Kaikesta kauneudenhoitoalan työstä menee 23% arvonlisäveroa, tuntihinnan pitää olla vähintään 35€ ja tähän sitten aineiden hinta päälle, jos siitä summasta aiotaan verot maksaa. Olin itse aikanani neuvottelemassa kosmetologijärjestön puolesta, kun meille tuli arvonlisävero. Lakiin jäi harmittava porsaanreikä, jota silloin pidettiin ihan marginaalisena. On paljon kosmetologeja joilla on kaksoistutkinto, joko laillistettu hieroja, jalkahoitaja tai fysioterapeutti ja he eivät maksa arvonlisäveroa työstään. Yrittäjällä pitää olla erittäin korkea moraali, jos hän tekee kahta eri työtä, josta toisesta maksetaan arvonlisävero, toisesta ei. Helposti tulee lipsahdus ja kaikki kauneudenhoitotyö menee esim. fysioterapian piikkiin. Tämä on lisääntyvä ongelma, koska hyvin monella on nykyään monta ammattia. Jalkahoidot ovat myös samanlaisia, kyseenalaisia asioita, riippuu siitä mikä tutkinto ihmisellä on maksaako hän jalkahoidosta arvonlisäveron vai ei. Jos sairaanhoitaja tekee jalkahoidon ilman mitään koulutusta siihen, hän ei maksa arvonlisäveroa, kun minä teen kolmenkymmenenvuoden kokemuksella ja kosmetologin tutkinnolla jalkahoidon minä maksan arvonlisäveron. Siinä onkin sellainen sotku ja sekamelska ettei verottaja itsekkään ole asiasta selvillä ja joka verotoimistosta saat eri neuvot. Siinä on yrittäjät ihan epätasa-arvoisessa asemassa.

Ammattikuntamme on niin pieni, että tuskin heti voi odottaa, että verottaja tai poliisi lähtee alaa siivoamaan. Siksi kääntyisinkin kuluttajien puoleen ja valistuksen tielle. Yleensä asiakkaat eivät tule edes ajatelleeksi kannattavansa harmaata taloutta, kun käyvät hoidossa, jonkun siskontytön olohuoneessa. Silmät kirkkaina minulle sitten selitetään, että en maksanut kasvohoidosta, kun kolmekymppiä ja teillä se on satasen. Toisaalta taas asiakas kokee vääryttä, kun on maksanut hoidosta satasen ja hoidontekijällä ei ole mitään alan koulutusta, se ei ole edes kolmenkympin arvoinen. Tieto tässäkin auttaa, harva kuluttaja uskoo edes, että on mahdollista sanoa olevansa kosmetologi, vaikka ei ole koulutusta. Toivoisin, että asiakkaat olisivat valppaita ja eivät suosisi harmaata taloutta.

Nyt, kun olen marmattanut kaikki epäkohdat, niin kerron lopuksi, että kosmetologin ammatti on aivan upea työ. Siihen kannattaa hakeutua, nykyään on myös hyvä mahdollisuus jatkaa ammattikorkeakoulussa ja valmistua estenomiksi. Hyvä ihonhoito on ihmisen hyvinvoinnille suuri panostus ja mikään ei ole niin nautinnollista, kun hyvin tehty kasvohoito ja kasvohieronta. Nykyisessä stressin ja kiireen maailmassa on hyvä paeta kauneushoitolaan ja unohtaa arkipäivä. Kosmetologin hoidoilla voi pitää itsensä myös sileämpänä ja ryppyttömämpänä, kuin ilman niitä. Ammattikuntamme auttaa myös monissa iho-ongelmissa, esimerkiksi acnessa ja atopiassa.

En kuitenkaan ole tarkoittanut tätä blogia kauneushoitolan mainokseksi, vaan se löytyy osoitteesta purkkiarmeija.blogspot.com. Haluan tällä kirjoituksella tuoda esille pienen ammatikunnan ongelmat yrittäjänä ja kertoa, että harmaata taloutta ja pimeää työvoimaa on muuallakin, kuin ravintola-alalla ja rakennusalalla.

182 kommenttia artikkeliin “Mustaa ja harmaata taloutta”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Inkeri!

    Harvinaisen suorasukaista, avointa ja rehellistä puhetta yrittäjältä.

    Poikani toimi nuorempana muutaman vuoden yrittäjänä. Myös hänen toimialalla rehoitti harmaa talous. Siellä volyymit ja kertasummat olivat isompia.

    Sinusta saisimme erinomaisen asiantuntijan valtakunnalliseen harmaan talouden torjunnan ohjausryhmään. Kehittäisit siellä systeemin, jolla valvottaisiin nykyistä tehokkaammin kauneus- ja hoitoaloilla asiakkaiden arvonlisäverojen sekä työntekijöiden ennakonpidätysten ja työnantajamaksujen suoritus. Muutama poliisivaltuuksilla varustettu, po. aloillle erikoistunut verotarkastaja tienaisi palkkansa moninkertaisesti.

  2. avatar Marika sanoo:

    Hienoa Inkeri!

    Hyvä, kun meidänkin ammattikunnassa jollakin on kokonaisnäkemys ja rohkeutta tuoda se esiin ja julkisuuteen. Onhan sinulla kokemusta kosmetologien etujen ajamisesta jo pitkältä ajalta ja siksi uskonkin, että olet varmasti selvillä kaikista osa-alueista.
    Suuri on ongelma on tuo koulutus, nuoret tytöt kokevat suuren pettymyksen, kun menevät yksityiseen kouluihin ja maksavat itsensä kipeiksi. Sitten heidät työnnetään vaan käytännön töihin ilman mitään kunnon opetusta. Kasvohierontakin opetetaan vähän sinnepäin. Oppilaitos rahastaa vielä oppilashoitoloillakin ihme kun ei kukaan ole nostanut siitä isompaa haloota.

    Marika, vanha luokkakaverisi

  3. avatar Vilma sanoo:

    Vihdonkin joku kosmis uskaltaa puhua ääneen yksityisten kosmetologikoulujen touhuista. Sellasen miekin kävin 2000-luvun alussa enkä tullu hullua hurskaammaksi. Opiskelu makso mansikoita ja melkein ekasta päivästä lähtien oltiin tekemässä hoitotyötä eikä kukaan neuvonu mitä pitäis tehdä. Siinä sit pyytelit anteeksi asiakkaalta, et ku ei oo vielä opettettu eikä se paremmaksi muuttunut. Meitä tosiaan opetti yks edellisen kurssin käynyt joka ei itsekään tienny asiasta mitään.
    Joka jutusta piti maksaa ja jos olit poissa ihan sairaslomatodistuksen kanssa jouduit korvaamaan yhdestä päivästä kaksi päivää oppilashoitolassa, se oli ihan riistämistä. Ykskään meistä ei jääny alalle, sen verran itsesuojeluvaisto pelas, et tajusin etten voi yrittäjäks lähteä, kun teoria tunteja oli yks viikossa ja amiksessa niitä on puolet päivästä. Mut eihän sitä kouluun lähtiessään kukaan voi uskoa, et sellaista edes on. Jos valitti omistajalle tuli sellanen huuto ettei tehny mieli valittaa toiste.
    Ilmotettiin siitä Sky:lle, mut ei se mitään auttanu, kaikki oli kuulemma ihan lailista.

    Vilma

  4. avatar Inkeri Valtonen sanoo:

    Kiitos kommenteistanne.
    Tuo Leo Leppäsen ehdottama toimikunta olisi ihan mieleinen minulle, mutta valtion rahavarat harmaan talouden torjuntaan ovat sen verran vähäiset, että vaan suurimmat rikokset pystytään hoitamaan. Meidän ammattikunnastamme ei verottaja hyötyisi, kuin tuhansia euroja, kun taas joistakin isoista rakennusyhtiöissä on miljoonien veron kierrot. Helpottaisihan se kilpailua ihan todella paljon, kun epäterve yrittäjyys jäisi kiinni.

    Vilman puolesta olen pahoillani, että olet saanut niin kurjan kokemuksen. Yritän kieli keskellä suuta kommentoida tätä yksityisten koulujen ongelmaa, tiedän vanhastaan, että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
    Koska kaikki on laillista, niin kukaan ulkopuolinen ei asialle mitään voi, opiskelijoiden itsensä pitää kerätä voimat yhteen ja valittaa koulutuksen laadusta.
    Niin kauan, kun löytyy opiskelijoita ja asiakkaita koulut pyörii. On myös niin, että lyhyestäkin koulutuksesta on tullut hyviä ja ammattitaitoisia kosmetologeja ja taas ammattikoulustakin voi tulla taitamattomia, on niin paljon ihmisestä itsestään kiinni.
    Tämä uusin tilanne eli nämä ulkomaalaiset työntekijät minua eniten surettaa. On epäinhimillistä riistää jo muutenkin vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä, mutta siinäkin on muistettava, että ei kaikki ole ammattitaidottomia eikä pimeän työntekijöitä. Näissä maahanmuuttajissa saattaa olla erittäin päteviä ja ahkeria itsenäisiä yrittäjiä, joiden miellyttävästä asiakaspalvelusta meidän pitäsi ottaa oppia.
    Toivon kuitenkin, että kirjoitukseni herättää kuluttajaa ettei vahingossa ja harkitsematta kannattaisi harmaata taloutta.

    Inkeri

  5. avatar Riitta Nasi sanoo:

    Minäkin kiitän tästä rehellisestä ja asiantuntevasta tekstistä. Itse oikein pysähdyin miettimään kuinkas monta puolituttua on minullakin, jotka tekevät parturointia tai hiusten värjäyksiä kotona. Kaikki tämä on pois oikeilta yrittäjiltä ja toisaalta taas asiakas vaarantuu, kun tekijänä on ihan osaamaton. Varsinkin noita kynsistudioita syntyy kun sieniä sateella ja niiden terveystarkastuksia tuskin kukaan käy tekemässä.

    Riitta Nasi

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Inkeri!
    Olen myös kuullut todella suolaisista opetusmaksuista alasi yksityisiltä kouluilta. Eikö niiden opetussuunnitelmat kuulu kellekään, jos kerta opetus on itse asiassa palkatonta työtä.
    Parturialalla oli alvin alennuskokeilu. Alvin alennus luultavasti lisää volyymia ja kannattavuutta, mutta onko parempi yrittäjän maksaa enemmän tuloveroa vai al-veroa? Jos kolmannes liikevaihdosta menee tiskin alta, kysymys on retorinen.
    Kiva, kun mylläät alaasi, minä en uskaltaisi t. Hessu K.

  7. avatar Jur.kand. sanoo:

    Tutkija Valtonen! Verohallituksen tarkastusyksikkö laati 1990-luvun puolivälissä tutkimuksen ns. harmaan talouden vaikutuksista viralliseen kansantalouteen. Siinä todettiin, että myös harmaa talous hyödyttää yhteiskuntaa, koska raha ja hyvinvointi kiertyy pääosiltaan harmaan talouden alueelta viralliseen kansantalouteen. Tutkimus vedettiin nopeasti takaisin ja salattiin. Tutkimustulos oli kuitenkin relevanttia.

    Nyt kun ns. piikaverovähennyksen lahtaus on paljolti SAK-johtoisen hallituksen toimesta toteutettu ja yksityistalouksien palveluista aletaan jälleen maksaa pääosin palkkaa ilman kuittia ensi vuodesta lähtien, ei kannata kantaa huonoa omaatuntoa paluusta vanhaan järjestelmään, joka ei rasita edes verohallinnon veronkantoa. Itse olen vuosikymmeniä antanut kotitalouden ns piikapalveluista maksetun rahan päälle lisäksi aina pullon hyvää viiniä, enkä ole koskaan pullollisen arvosta yhteiskunnalle mitään tilittänyt. Se on vaan ollut karjalainen tapa ilmaista kiitollisuutta hyvästä työstä.

    Kun kaiken maailman tyhjäpäiset eemelit ovat nyt näilläkin palstoilla valheineen ja nälvimisineen yliopisto-opintoja vailla olevan, poliittisen historian tutkijoita tavan takaa mollaavan päätoimittajan suosiossa ja ansiokas Kari Ilkkalakin on heitetty yli laidan, on aika lopettaa satunnaiset kirjoittelut omalta osin näillä palstoilla tähän. Hyvä virkaeläke on aika panna haisemaan. Vuoden vaihteesta alkaen tyydytään enää postiluukusta aamuyöstä kolahtaviin Helsingin Sanomiin ja Aamulehteen, Mökin terasseilla voi läppärin näpyttelyn sijasta uppoutua taas oman kirjastonsa, vanhemmilta perityn ja Helsingin virkavuosikymmenten antikavariaateista hankittujen aarteiden antimiin.

  8. Hei!
    En malta olla puuttumatta Jur. Kandin mielipiteeseen, joka on muissakin kommenteissa tullut ilmi, että yliopisto-opinnot tekisivät ihmisestä jotenkin paremman.
    Itse olen aivan toista mieltä, mikään koulutus ei tee ihmistä paremmaksi. Jos ihmisellä ei ole sydämen sivistystä, suvaitsevaisuutta ja toisen ihmisen arvostamista hänen opiskelullaan ei ole mitään merkitystä. Minun maailmankuvani mukaan ihmisyys mitataan aivan muulla, kuin tutkinnoilla ja väitöskirjoilla.
    Myönnän myös olevani kateudesta vihreä, kun luin Jur. Kandin kirja aarteista. Olisikin aivan taivaallista viettää aikaansa hautautumalla vanhoihin kirjoihin ja uppoutua aivan muuhun, kuin tähän aina vaan mustempaan maailmaan ja talouselämään.

    Inkeri

  9. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hyvä Inkeri!

    Asia on juuri niin kuin kirjoitit.

    Esimerkiksi juristin (OTM:n) opinnot vaativat vain enintään kolme vuotta normien, oikeustapausten ja kirjallisuuden ulkolukua sekä kohtalaisen muistin. Ei paljon muuta. Itse olen suorittanut ylemmän ja alemman yliopistotutkinnon. Niihin sisältyy juristin opintojen verran opintoviikkoja, itse asiassa hieman enemmän kuin minimimäärä. Lisäksi olen seurannut tiiviisti tyttäreni juristin opintoja. Näin ollen tiedän, mitä väitän tässä asiassa.

  10. avatar Annika sanoo:

    Hei Inkeri!
    Ilahduin lukiessani kirjoitusta. Todellakin on olemassa muitakin kosmetologeja, joita vero- ja koulutusasiat mietityttävät. Itse olen yksityisestä koulusta valmistunut ja erinomaisin arvosanoin siitä suoriutunut kovan motivaation siivittämänä. Sain koulusta paljon ja otin opiskelun tosissani. Ammattiani harjoitan yksityisyrittäjänä ja rehellisesti. Minua harmittaa kovasti nykyisin nämä ”hemmotteluhoitojen” tarjoajat, jotka hyvin usein ovat jonkun muun ammattikunnan edustajia. Halvat hinnat, läpyttely ja taputtelu. Ja sitten ihmetellään, tekevätkö kosmetologitkin jalkahoitoja. Myös nämä ripsien laittajat ovat saaneet silmäni ihmetyksestä pyörähtelemään. Itse teen pidennyksiä myös, mutta on se vaan niin tarkkaa puuhaa mielenkiintoisilla aineilla silmien alueella, että ihmettelen monien laittajien moraalia. Olen sinnikkäästi tuonut omaa ammattitaitoani esille korostamalla koulutustani ja yli 10v kokemustani alalla. Ja kyllähän se käden jälki näkyy, kun on oppinsa saanut ja työtä saanut tehdä. Ajattelen, että hiljaa hyvä tulee. Uskon ja toivon, että kuluttajat ottaisivat selvää kauneushoitolan henkilökunnan ammattitaidosta ja että sillä olisi merkitystä heille. Toivoisin, että ammattikuntamme otettaisiin todesta ja etujamme alettaisiin ajaa. Direktiivit ovat mitä ovat ja toivossa on hyvä elää.Valtakunnallinen harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä saa minunkin kannatukseni ja panokseni jos vaan ikinä todeksi muuttuu! Lämmintä joulun odotusta sinulle, kollega.

css.php