Maarit Kuusela on Vuoden Yrittäjänainen Hämeenlinnassa

Nyt on Yrittäjänaisten 25-vuotisjuhlat takanapäin ja muisti alkaa palailemaan pätkittäin. Ymmärrätte varmaan, etten mitenkään jaksanut kirjoittaa aiheesta vielä eilen. Pahoittelen myös, jos kaupunkimme yrittäjät vaikuttavat hiukan ränsistyneiltä tänään, mutta kun keski-ikäiset naiset juhlivat lauantaina, niin normaali olotila palaa vasta keskiviikkona. Itselläni ei palaa ehkä vielä silloinkaan, kun polviniveleni ovat ihan järkytyksestä turvoksissa. Juhlissa Mustat Enkelit soittivat niin hyvää musiikkia, että oli pakko riekkua tanssilattialla koko loppuilta.

Varmaan ymmärsitte pahoitteluistani, että Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaiset ry piti todella hauskaa Vanajanlinnassa lauantaina. Tarkoitus olikin järjestää reippaat bileet eikä mitään pönötysjuhlia ja siinä oli onnistuttu erittäin hyvin. Juhlien huipennus oli ehdottomasti ensimmäisen Hämeenlinnan Vuoden Yrittäjänaisen valinta. Minusta on upeaa, että kahdenkymmenenviiden toimintavuoden jälkeen yhdistyksemme on kypsä nostamaan yhden jäsenistään ylitse muiden. Näen sen kiitoksena koko jäsenkunnalle, kun me arvostamme itse itseämme myös muut arvostavat meitä.

Vuoden Yrittäjänaisen tittelin sai MK-Tilin omistaja ja toimitusjohtaja Maarit Kuusela. Palkinto ei olisi parempaa kantajaa voinut saada. MK-Tili työllistää lähinnä naisia ja yritys on kasvanut hallitusti viidentoista työntekijän firmaksi. Hallittu, järkevä kasvaminen on tyypillistä naisten johtamille yrityksille, naisyrittäjät eivät ole pelkästään kasvuhakuisia, vaan tekevät sen vakaasti ja varman päälle. Maarit Kuusela on myös oman yrityksensä kautta tuonnut lisää yrittäjyyttä paikkakunnallemme, yrityksen paras tuki on hyvä ja osaava tilitoimisto. Maarit on jakanut tietämystään aina auliisti myös yhdistyksemme jäsenille ja pitänyt monta jäseniltaa tili-ja veroasioiden tiimoilta. Maarit on myös toiminut yhdistyksen luottamustehtävissä esimerkiksi puheenjohtajana ja Keskusliiton hallituksenjäsenenä.

 Muutama viikko on ollut yrittäjänaisilla yhtä juhlaa, mutta nyt on taas aika palata arkeen ja miettiä tulevaisuutta ja uusia ideoita. Jokainen yhdistys, on se sitten yrittäjäyhdistys,poliittinen yhdistys tai hyväntekeväisyysjärjestö, tarvitsee aina toimintaansa varten tekijöitä. Tekijöiltä vaaditaan sitoutumista, kykyä toimia tiimissä ja motivaatiota työskennellä yhteisen asian eteen. Syksy on aina vuosikokousten aikaa ja silloin valitaan hallituksiin ja toimikuntiin uusia jäseniä. Oman jännityksen tilanteeseen tuo myös kunnallisvaalien läheisyys, aina vaalien lähestyessä ehdokkaita hallituksiin on tavallista enemmän.

Suomessakin olemme päätyneet siihen tilanteeseen, että erilaisen yhteiskunnallisen toiminnan ja hyväntekeväisyysjärjestöjen tekemiset ovat entistä tärkeämpiä. Lähenemme amerikkalaista mallia, jossa hyväntekeväisyysjärjestöjen ja erilaisten tukiryhmien toiminta on välttämätöntä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Meilläkin alkaa näkyä se ettei vanhusten, lasten, vammaisten ja muiden sellaisten ryhmien hyvinvointiin riitä enää tarpeeksi veromarkkoja ja hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykset ovat erittäin tarpeellisia. Tilanteen ollessa tällainen toivoisinkin, että ihmiset jotka hakeutuvat erilaisten yhdistysten hallituksiin ja muihin luottamustehtäviin ovat ihan tosissaan eivätkä, vain kerää merkintää CV:sä.

Yhdistysten hallituspaikat tuovat aina työtä ja vievät aikaa, mutta ne myös antavat monia sellaisia kokemuksia mitkä ovat myöhemmän elämän aikana erittäin arvokkaita. Olen istunut sellaisenkin yrittäjäyhdistyksen hallituksessa missä eräs jäsen tokaisi ajavansa, vaan oman firmansa etua. Tietysti hienoa, että uskalsi sanoa sen ääneen, mutta en tiedä olisiko häntä äänestäneet jäsenet olleet kovin hyvillään. Silloin, kun lähdetään hallituspaikalle on hyvä ymmärtää jo etukäteen, että siinä ajetaan yhteistä etua eikä omaa etua, tämä olisi myös hyvä muistaa poliittisessakin toiminnassa. Itse olen kokenut sen, että kun olen antanut oman työpanokseni ja tehnyt työtä jonkun yhdistyksen eteen, se tuottaa kuitenkin jossain vaiheessa jonkinlaista hyvää itsellekin. Sanon sitä hyvän kierrättämiseksi.

Tärkeää on sitoutua siihen hallituspaikkan jonka on tehtäväkseen ottanut, mutta yhtä tärkeää on myös osata siitä luopua joskus. Ei ole mitään syytä kenenkään kuvitella olevansa niin korvaamaton, että ei koskaan anna tilaa muille. Suomen Yrittäjissä oli Eero Lehden aikana mielenkiintoinen äänestys kokouksessa, kun pojat olivat keskenään hallituksessa todenneet olevansa niin hyviä tyyppejä, ettei heitä korvaa kukaan. He ehdottivatkin kokoukselle, että hallituskausia ei enää rajattaisi, vaan jokainen voisi istua niin monta vuotta hallituksessa, kun haluaa. Perusteluna oli, että menee niin paljon hyvää kokemusta hukkaan, kun määrä vuosien jälkeen on pakko erota. Heille ei ilmeisesti tullut yhtään mieleen, että jollain saattaisi olla jotain ihan uutta ja luovaa näkemystä asioista, mikä on ihan yhtä tärkeää, kuin pitkä kokemus. Mielenkiintoista oli, että yrittäjäjärjestössä ehdotettiin samaa mallia mikä oli ollut käytössä jo pitkään Neuvostoliitossa ja näyttää nyt jatkuneen myös Venäjällä.

Jokaisen kannattaisi myös itse kriittisesti miettiä omat kykynsä ja voimavaransa. On olemassa sellainen ihmisryhmä jonka nimitys on ”kokoushai” , he hääräävät useassa paikassa yhtäaikaa ja ovat aina varmoja oman mielipiteensä erehtymättömyydestä. Tietysti hekin voivat saada paljon hyvääkin aikaan, mutta usein joku vähemmän suulas, mutta pätevämpi jää huomioimatta. Yritän tällä kirjoituksellani tuoda esiin sen, että kannattaa osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja vaikka niihin kuluu aikaa, niistä myös saa paljon. Kuitenkin ihmisen tulisi säilyttää kyky arvioida omia tekemisiään rehellisesti ja kyetä unohtamaan oma etunsa, että yhteiset asiat tulisi hoidettua mahdollisimman hyvin. 

 

139 kommenttia artikkeliin “Maarit Kuusela on Vuoden Yrittäjänainen Hämeenlinnassa”
  1. Hei Inkeri,
    Aika rientää juhlat juhlittu, hyvä mieli, saimme sen mitä haimmekin.
    Hämeenlinnan Seudun Vuoden Yrittäjänainen. Hyvä Maarit Kuusela. Toivottavasti työtilanne parantuu myös tilitoimistoalalla. Ja tulevaisuudessakin saamme ammattitaitoista työvoima. Siihen tarvitaan koulujen ja yrittäjien yhteistä tahtoa. Jollain tavalla pitäisi löytää se yhteinen hyvä, jossa hyötyvät niin opikselija ja työnantaja. Toivotaan, että Hämeenlinnan Seudulla oppilaitokset ja yritykset jatkavat hyvää yhteistyötä jota jo ovatkin tehneet. Yhteistyötä tulee vielä kehittää, saada yrityksiä sitoutumaan ja oppilaitoksia yhteistyöhön yrityselämän kanssa. Siitä se lähtee. Kustannusten jakaminen onkin sitten toinen juttu. Onhan niin, että kun työharjoittelija tulee yritykseen, yrittäjä hakee tulosta, työharjoittelija työkokemusta. Asiakas taas ammattitaitoa. Hämeenlinnan kesäseteli oli oiva idea. Toivaottavasti jotain vastaavaa löytyy myös tulevaisuudessa. Pieni kustannus ja suuri hyöty. Näin minä ajattelin kun kahtena kesänä palkkasin nuoria tutustumaan työelämään.
    Tiina Vehkakoski-Helén,
    yrittäjä

css.php