Pohjois-Korean nälänhätä

Korean sota 1950-1953, on ollut ensimmäinen sota jota aloin tutkia, kun teini-ikäisenä kiinnostuin sotahistoriasta. Korean sota oli ensimmäinen täysmittainen sota, jota käytiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen avustuksella. Myöhemmin tämä oli hyvin tyypillinen tapa sotia, ainakin siihen saakka kunnes Neuvostoliitto hajosi. Yhdysvaltojen armeija ja Neuvostoliiton armeija sotivat jonkun kolmannen maan maaperällä.

Korea oli Japanin miehittämä 1910-1945, kun Japani antautui Toisen Maailmansodan lopussa liittoutuneille, niin antautumisen otti vastaan Korean pohjoisosassa Neuvostoliitto, ja eteläosassa Yhdysvallat. Koreassa oli tarkoitus pitää vapaat vaalit, mutta se ei sopinut pohjoista hallitsevalle, kommunistimieliselle Kim Il-Sungille. Kim Il-Sung hyökkäsi Etelä-Koreaa vastaan 1950 apunaan Neuvostoliitto, ja Kiinan kansantasavalta. Etelä-Koreaa avusti YK:n monikansalliset joukot, pääasiassa Yhdysvallat, ja Englanti, suurin aseistus tuli Yhdysvalloilta. Sodassa kuoli noin 3 miljoonaa, joista siviilejä oli noin miljoona. Sota päättyi aselepoon 1953, ja rauhan sopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu.

Pohjois-Korea on nykyään maailman sulkeutunein maa, sieltä on tietoa todella vaikea saada. Kansa elää täydellisessä kommunistessa diktatuurissa, mistä ei ole yhteyttä ulkomaailmaan. Nykyinen johtaja on Kim Jong-Il, joka on Kim Il-Sungin poika, hänen virallinen tittelinsä on puolueen pääsihteeri. Presidentin virka lakkautettiin kunnioituksesta ensimmäistä presidenttiä Kim Il-Sungia kohtaan. Maasta on saatavilla hyvin vähän kirjoja, tai TV-dokumentteja, mutta sen vähäisen lukemani kirjallisuuden perusteella tiedän, että Kim Jong-iliä palvotaan jumalan kaltaisena olentona.

Lapset oppivat jo lastentarhassa ihailemaan johtajaansa, ja laulamaan ja runoilemaan hänen kunniakseen. Johtajaa pidetään kaikkitietävänä, melkein mystisenä hahmona. Minkäänlaista oppositiota ei siedetä. Talouselämän, ja politiikan iskulause on ”Armeija ensin”, 25% Pohjois-Korean budjetista menee armeijalle, vastaava luku on esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 4%.

Minun mielestäni Pohjois-Koreassa on menossa kansanmurha, johon ei kukaan muu valtio uskalla puuttua. Järjestelmä pysyy yllä ainostaan väkivallan, ja pelon voimalla. Koska mitään yhteyttä ulkomaailmaan kansalla ei ole oikeutta pitää, hallinto pitää yllä olettamusta, että Etelä-Korea, Yhdysvallat apunaan, voi hyökätä millä hetkellä hyvänsä. Tällä perustellaan suunnattomat puolustusmenot, jotka aiheuttavat ruokapulan. Maatalouteen ei ole varaa ostaa koneita, ja lannoitteita, joten ruokaa ei pystytä tuottamaan koko kansalle. Muutaman vuoden välein Kim Jong-Il julkistaa syyllisen tilanteeseen, ja alkaa joukko teloitukset.

Jonkin verran tietoa tihkuu ulkomaailmaan Pohjois-Korean pakolaisten mukana, jotka henkensä kaupalla loikkaavat Kiinaan, ja sitä kautta Etelä-Koreaan. Tietoon on tullut, että 1997 nälänhätään syylliseksi julistettiin Keskuskomitean sihteeri So-Hwan-Hi Tel. Hänet ja 19 muuta korkea arvoista virkamiestä teloitettiin julkisesti. Sateliitti kuvien mukaan Pohjois-Koreassa on lukuisia vankileirejä, joissa on 200,000- 1milj. vankia, tämä on suuri luku, koska asukasluku on noin 20 miljoonaa.Vankileirien olot ovat epäinhimilliset, ja sinne on joutunut paljon syyttömiäkin. Syy leirille joutumiseksi voi olla Etelä-Korean radion kuuntelu, ja koko suku voidaan vangita, jos joku saa tuomion.

Kehottaisin kaikkia lukemaan kirjan Pjongjangin akvaariot, joka kertoo erään vankileiriltä selviytyneen tarinan. Emme varmaan voi Suomesta käsin paljoakaan Pohjois-Koreaa auttaa, mutta jo se ettemme unohda heitä auttaa. Ajatelkaapa, hyvät lukijat, jos olisimme Pohjois-Korean kaltaisessa mielivaltaisessa diktatuurissa, minut ja sukuni olisi teloitettu jo aikoja sitten tämän blogikirjoittelun takia. Teidät, lukijat olisi parhaassa tapauksessa heitetty vankileirille pariksikymmeneksi vuodeksi perheenne kanssa, tai sitten hengenmeno olisi ollut teidänkin kohtalo.

205 kommenttia artikkeliin “Pohjois-Korean nälänhätä”
  1. avatar Keijo Suomalainen sanoo:

    Pohjois-Korea on mystinen valtio ulkopuolelta tarkasteltuna. Mystiikkaa se tarjoaa myös maassa vieraileville harvoille länsimaisille ihmisille. Näin voi päätellä muutamista lehdissä julkaistuista matkareportaaseista.

    Itse sain kaksi vuotta sitten vierailla maassa. Viikon reissun jälkeen totesin, että maan olot voivat muuttua nopeastikin, kunhan sen lähimmällä ystävällä ja kumppanilla Kiinalla on halua ja mahdollisuus osallistua muutokseen.

    Pohjois-Koreassa seurataan jo nyt hyvin tarkasti Kiinan vaurastumista sekä nousemista maailmantalouden mahtimaaksi. Jalujoen etelärannalta pohjoiskorealaiset voivat omin silmin nähdä vaikkapa Dandongin kaupungin vaurastumisen. Ostoksiakin kulkee yllättävän paljon yksittäisten matkalaisten mukana Kiinasta Pohjois-Koreaan.

    Kiina ja kiinalaiset tarvitsevat jatkuvan kasvunsa ylläpitämiseksi lisää luonnonvaroja. Niitä löytyy Kiinasta sekä Kiinan naapurimaista. Mongoliaan viime syksynä tekemälläni matkalla näin, kuinka kiinalaiset ovat muutamassa vuodessa saaneet vauhtia Mongolian elinkeinoelämään.

    Kiinan ja Pohjois-Korean välisen kaupan arvo kasvoi viime vuonna kolmanneksella. Vaikka Kiinakin on sitoutunut noudattaman Yhdistyneiden kansakuntien asettamia pakotteita, maiden välinen kauppa oli viime vuonna 3,5 miljardia dollaria.

    Nimensä mukaisesti pakotteiden tavoitteena on pakottaa Pohjois-Korea elämään yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Pakotteissa on myös nurjapuoli. Pakotteiden kohteeksi joutuva maa ei voi kehittyä elinkeinoja ja kauppaa kehittämällä. Sietääkin kysyä, mikä olisikaan Kiinan ja Pohjois-Korean välisen kaupan määrä ilman pakotteita.

    Pohjois-Korean armeijan vahvuus on 1,2 miljoonaa sotilasta, mutta kovin sotaisalta maa ei vaikuttanut. Armeija voimistelunäytöksessä sekä vuotuista sadonkorjuun päättymistä juhlistavassa Arirang-näytöksessä esiintyneet sotilaat vaikuttivat hyvinkin leppoisilta. Erinomaista englantia puhunut komea luutnantti hymyili suorastaan valloittavasti asettuessaan kuvattavaksi maan etelärajalla matkaseurueeseemme kuuluneiden naisten kanssa. Sotilaita näin läpi maan kulkeneella matkareitilläni tosin vähän. Jonkin verran heitä matkasi junissa ja kuorma-autojen lavoilla. Koko matkan ajan en nähnyt yhtään sotilaslentokonetta enkä panssarivaunua.

    Pohjois-Koreassa on toki länsimaista menoakin. Hollywoodin esimerkin mukaisesti rakennetut elokuvastudiot tuottavat elokuvia esitettäväksi elokuvateattereissa sekä maan ainoalla televisiokanavalla. Golfia pelataan 9 ja 18 reiän golfkentillä. Itse pääsin pelaamaan 9 reiän kentän. Tänä vuonna täysimittaisella kentällä pelatussa Pohjois-Korean avoimissa amatöörien mestaruuskilpailuissa kaksoisvoiton nappasivat suomalaiset.

    Pohjois-Koreasta kirjoitetut kirjat sekä artikkelit luovat omaa kuvaansa maasta. Mielikuva täydentyy, kun käy paikan päällä katsomassa maan menoa. Tässäkin voi sanoa: ”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”.

  2. Kiitos tiedoista.
    Olet oikeassa, että näin ulkopäin katsottuna tiedot jää yksipuoliseksi. Sen voin uskoa, että Pohjois-Korea saisi talouselämänsä nopeasti kuntoon, kunhan suhteet muihin maihin normalisoituisi.Se jää nähtäväksi, miten kauan Pohjois-Korea pitää pintansa aivan yksin. Uskoisin, että viimeistään Kim Jong-Ilin kuoltua asiat muuttuu.

    Inkku

  3. avatar Keijo Suomalainen sanoo:

    Peterson instituutin (The Peterson Institute for International Economics) tutkija Marcus Noland on ennustanut, että Pohjois-Koreassa tapahtuu todennäköisesti suuria taloudellisia ja poliittisia muutoksia vuoteen 2018 mennessä.

    Hänen mukaansa Pohjois-Korean talous voi tulevaisuudessa kasvaa helpostikin seitsemän prosenttia vuodessa.

    Noland on johtava Pohjois-Korean asioiden asiantuntija.

    Näkemäni perusteella voin hyvinkin yhtyä Nolandin lausumaan, että muutoksen tuulet puhaltavat salamyhkäisessä stalinistisessa valtiossa.

    Seuraava Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un vauhdittanee muutosta kouluttautuneiden ikätovereidensa kanssa. Kim Jong-unkin on opiskellut Sveitsissä.

  4. avatar Insinööri sanoo:

    Mainio kirja pohjois-Koreasta on myös Barbara Demickin Nothing to Envy, joka on ilmestymässä piakkoin myös suomeksi.

  5. avatar Keijo Suomalainen sanoo:

    Kiitoksia vinkistä.

    En ole lukenut kirjaa, mutta arvioinnin kyllä. Sen mukaan kirja perustuu yli sadan loikkarin haastatteluun. Tarkemmin kirja esittelee kuuden loikkarin kertomuksen. Heidän taustansa ovat hyvin erilaiset.

    Kirja avartaa varmasti näkemyksiä Pohjois-Koreasta, mutta mielenkiintoisinta tässä onkin, kuinka me miellämme lukemamme ja näkemämme.

    Luen kirjan, kun saan sen haltuuni.

  6. avatar inkeri valtonen sanoo:

    Hei!

    Kiitos vaan vinkistä, en ole kuullutkaan kyseisestä kirjasta. Pohjois-Koreasta saa niin vähän todellista tietoa, ja kirjallisuutta on erittäin vähän, niin hyvä laittaa tietoa eteenpäin, kun joku löytää asiallista luettavaa.

    Inkeri

css.php